sunnuntai 31. elokuuta 2014

Kitaraopetuksen aloittaminen alakoululaisille

Hyvää syksyn alkua kaikille! Aloitan bloggaamisen kesätauon jälkeen vinkeillä kitaransoittoon alakoulussa. En ole kitaransoiton opettaja ammatiltani, eli ihan luokanopen tiedoilla ja taidoilla vedän. Joskus olen aloittanut jo 3. luokalla, mutta koska kolmoset soittivat viime vuonna paljon ukuleleja, jäi kitaransoitto neloselle. Nyt 4. luokan alussa heillä olikin kova into päästä kitaroiden ja muiden bändisoitinten pariin. Näin toimin nelosten kanssa, ja oikeastaan vitosten kanssa kerratessa ihan samalla tavalla:

- Aluksi kerron kitaran osista, erilaisista kitaroista, vahvistimista ja piuhoista. Sellaista hiljaisuutta ei olekaan, kun oppilaat oikein keskittyvät kuuntelemaan ensimmäistä kertaa oppituntia sähkökitarasta ja vahvistimesta... Tärkeää on kertoa, että plugipiuhan molemmat päät ovat samanlaiset, ja virtaa ei kytketä vahvistimeen päälle, ennen kuin on tsekattu volumet! Tämän väännän niin rautalangasta, että sen muistaa jokainen seuraavalla kerralla.

- Heti aluksi opetan myös sointukaavion lukemisen, ja kertaan sitä ensimmäisillä oppitunneilla useasti. Homma helpottuu tosi paljon, kun oppilaat osaavat itse tulkita otteet sointukaaviosta. Tänä syksynä sain laitettua kaaviot ison kokoisina luokan seinälle. Aina kun joku kysyy "miten A-molli soitetaan", voin vain hihkaista "katso seinältä!". Pyrin opettamaan kielten numerot, lisäksi puhun ohuimmista ja paksuimmista kielistä. Ylimmistä ja alimmista kielistä ei kannata puhua, koska asia voi olla hieman epäjohdonmukainen.

- Olen kamala opettaja, sillä oikeastaan koko ensimmäinen tunti menee niin, että minä puhun ja oppilaat kuuntelevat. Soittamaan ei päästä vielä lainkaan. Asia on kuitenkin niin mielenkiintoinen, että yleensä oppilaat jaksavat oikein hyvin kuunnella. Kun kitaran osat ja sointukaaviot on käyty läpi, puhun erikseen oikean ja vasemman käden tekniikoista.

- Oikean käden tekniikka: Opetan käyttämään plektraa, se saa olla melko syvällä sormien välissä. Korostan rentoa käden heilautusta, etteivät oppilaat "nysvää" pelkällä ranneliikkeellä. Soitetaan ääniaukon kohdalta.

- Vasemman käden tekniikka: Painetaan ihan sormenpäillä, pitkillä kynsillä ei soitto onnistu. Sormet ovat ihan kohtisuoraan kaulalla, eivät makaa vaan seisovat! Painetaan läheltä nauhaa. Katsotaan, että sormet eivät osu muihin kieliin.

- Ekoina sointuina opetan kolmen kielen helpoista soinnuista C.n ja G7:n. Alussa voidaan soittaa vaikka Jaakko kulta pelkällä C:llä. Sitten harjoitellaan vaihtoa. Korostetaan, että paksuimmat kielet eivät soi (tosi monella ne silti alussa soivat). Kun vaihto sujuu, soitetaan Hepokatti maantiellä poikittain... Vaihto tulee aina vei-sanan kohdalla. Välillä voin olla taululla näyttämässä oikeaa sointua otekaaviosta, tai sitten vain huutelen vaihdot. Näppärimmät toki hoksaavat vaihtokohdan itsekin hyvin nopeasti. C:llä ja G7:lla onnistuu jo vaikka kuinka moni biisi.

- Sitten harjoitellaan E-mollia (pitää muistaa kertoa, että sointukaavion Em tarkoittaa E-mollia). Tarkistetaan, että ohuimmat kielet soivat vapaina, ja että painetaan kieliä toisesta välistä. Soitetaan Kanoottilaulu ja Merirosvolaulu, joudutaan tosin laulamaan hieman matalalta.

- Lisäksi harjoitutan kaikenlaisia rytmitehtäviä kaikuna, alaslyöntejä yhdistettyinä koputuksiin jne. Alkuharjoituksissa komppina on aina pelkkä alaslyönti.

- Hyvin nopeasti pääsemme soittamaan Nainen tummissa- kappaletta, joka on perinteinen aloitusbiisini bändikerhoissa. Soitamme sen E-mollissa, ja D-duurikohdat pidetään aluksi taukoa. B-osaa keksin tänä syksynä muokata niin, että se menee kokonaan E-mollissa, siinä on muutoin liian nopeat vaihdot. Säestän pianolla, ja katkaisen soiton D-duurikohdissa, jolloin oppilaat hoksaavat D-duurin paikat. Heti parin kerran jälkeen neuvon taukokohdissa siirtämään harjoituksen vuoksi sormia kohti D-duurin asemaa, ja sitten siirtämään ne takaisin. Pikkuhiljaa oppilaat tajuavat katsoa taululta D-duurin otteen, ja ryhtyvät soittamaan sitä tauon aikana. Kun ote on periaatteessa opittu, neuvon, että taukoa ei pidetä, vaan soitetaan myös D-duuri. Neuvon aina, että komppia ei katkaista, eli oikea käsi soittaa koko ajan, vaikka vasen käsi hidastelisikin tms. Näin päästään yllättävän nopeasti käsiksi "vaikeaan" D-duuriin suurimman osan oppilaista kanssa.

- Tästä homma etenee yleensä niin, että otan mukaan basson, rummut, koskettimet jne. Kaikki pääsevät soittamaan, ja soittimia vaihdetaan koko ajan. Sitten vaan uusia sointuja ja biisejä kehiin.

perjantai 9. toukokuuta 2014

Kevätpurojen solinaa

 Kulunut kouluvuosi on ollut itselleni todella mielekäs ja antoisa. Aiemmin olen opettanut musiikkia luokanopettajan työn ohella, mutta tänä vuonna olen saanut keskittyä pelkästään musiikintunteihin. Lisäksi työtahtini on ollut sopivan leppoisa, 2 pv viikossa töitä ja muut päivät kotona hoitovapaalla. Valitettavasti näin ei voi loppuikäänsä jatkaa, mutta vielä ensi vuoden yritän "downshiftailla". Tai miten siinä nyt sitten käykin, verkot ovat vesillä niin Turun yliopistoon musiikin aineenopettajaksi pätevöitymään, kuin pariin mielenkiintoiseen sivutoimiseen työpaikkaankin tämän nykyisen lisäksi.

Mikä tärkeintä, tämän vuoden aikana minulle on syntynyt selvä mielipide siitä, että ainakaan lähivuosina en haluaisi palata luokanopettajaksi, vaan haluan nimenomaan työskennellä musiikin tuntiopettajana. Lisäksi minulle on avautunut selkeä kuva siitä, millainen musiikinopetus minulle sopii, ja millaisia musiikintunteja haluan pitää. Eli toisin sanoen olen löytänyt sen "oman juttuni".

Musiikinopetukseni kulmakivet tänä vuonna ovat olleet bändisoitto (ja yhteismusisointi laajemminkin), ukulelet ja musiikkiliikunta. Näitä on veivattu ja pyöritetty niin paljon, että esim. ihan perinteinen laulaminen on jäänyt todella vähälle. Onneksi ukulelen kanssa lauletaan lähes aina.  Myös teoriajuttuja on tullut soiton yhteydessä ihan riittävä määrä, ja klassista musiikkia on kuunneltu mm. musiikkiliikunnan yhteydessä.

Miksi bändisoittoa? Tähän kysymykseen kirjoitan perusteellisen vastauksen omasta bändipedagogiikastani vielä jonakin päivänä. Bändisoitto on monipuolista, jokaiselle löytyy sopiva soitin. Eriyttäminen on helppoa. Bändisoittimet motivoivat ja kiinnostavat lapsia. Lähes joka kodista löytyy kitara nurkasta pölyttymästä, nyt ne on kaivettu esiin ja hankittu vielä ukulele kaveriksi. Tunnilla jokainen pääsee osallistumaan. Joskus voi päästä soittamaan koulussa vaikkapa lempibändinsä biisiä. Keskittymiskyky ja yhteenpelaaminen harjaantuvat. Rytmitaju ja korva kehittyvät. Jne jne.

Miksi ukulelet, kanteleen ja nokkahuilun sijasta? Ukuleleista koulukäytössä olen kirjoittanut blogissani jo useaan kertaan, ja nyt, kun koko kevätlukukausi on rämpytetty, olen edelleen tyytyväinen hankintoihini. Jopa ne halpispelit toimivat kivasti, ja sähköukulele vasta mainio onkin!

Miksi musiikkiliikuntaa? Vastaus lienee itsestäänselvä, oppilaat ylös penkeistään ja liikettä niveliin. Motivoivia, klassisia kappaleita taustalle, tai vaikka sirkusmusiikkia. "Pieni liikuntatuokio" eli musiikkiliikuntaa 4 h päivässä tekee erittäin hyvää myös opettajalle!

Innolla odotan jo ensi syksyä. Minulle tulee superkivat yläkoulun valinnaisryhmät, alakoululla jatkuu samat kuviot, ja saan pitkästä aikaa haltuuni jopa pienten ekaluokkalaisten musiikin. Nyt pitää kuitenkin hoitaa tämä kevät vielä alta pois, viikon päästä bändikerhojen konsertti kenraaleineen ja sitten kevätjuhla. Tsemppiä myös kollegoille loppurutistukseen!

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Soitinoppia ja musiikin historiaa 6. ja 7. luokille

Sakari Hilden on tehnyt loistavan musiikkitietosivuston musiikkiopiston oppilaita varten. Sivusto löytyy osoitteesta www.elisanet.fi/sakari.hilden.
 
Tein kutosia ja seiskoja ajatellen kysymysnivaskan Hildenin alkeiskurssista. Seiskojen kanssa tätä testattiin, ja kysymykset osoittautuivat sopivan simppeleiksi. Ihan hyvää hätäapuhommaa vaikka sijaiselle, tai muuhun tilanteeseen. Kysymykset etenevät sivustoa vastaavassa järjestyksessä, mitään kompia ei ole mukana.
 

 
1. Mikä on sointu?
2. Millaisia eri soitinryhmiä on?
3. Mikä on puhaltimien toimintaperiaate?
4. Luettele puupuhaltimet.
5. Luettele vaskipuhaltimet.
6. Luettele lyömäsoittimia.
7. Millä kahdella tavalla jousisoittimia soitetaan?
 
8. Miten musiikki muuttui keskiajalta 1800-luvulle tullessa?
9. Millä nimellä orkesterin johtajaa kutsutaan?
10. Mikä on partituuri?
 
11. Missä ja milloin renessanssi syntyi?
12. Millainen oli silloin muusikkojen arvostus?
13. Kumpi oli renessanssiaikaan tärkeämpää, laulu vai soitto?
 
14. Kuvaile barokkia taiteenlajina.
15. Miten soitinmusiikki kehittyi barokin aikana?
16. Millaisia uusia musiikin muotoja kehitettiin?
 
17. Mikä on Vivaldin tunnetuin sävellys?
18. Kerro Händelin tuotannosta.
 
19. Millaisessa ammatissa Bach toimi?
20. Mitkä ovat Bachin tunnetuimmat teokset?
21. Mikä on passio?
 
22. Mitä tarkoittaa klassismissa "musiikista tuli kaikkien omaisuutta"?
 
23. Kun Mozart oli sinun ikäisesi, mitä hän teki?
24. Mitkä ovat Mozartin tunnetuimmat teokset?
25. Selvitä googlen avulla, mitä crescendo ja diminuendo tarkoittavat.
 
26. Mille soittimille Beethoven sävelsi?
27. Miksi hänen pianistinuransa loppui?
 
28. Mitkä asiat liittyvät romantiikan aikakauteen?
29. Ketkä suomalaiset olivat romantiikan edustajia?
30. Miten taiteilijan asema muuttui romantiikan aikana?
31. Tutki wikipedian avulla, mitä tarkoittavat impromptu, rapsodia, balladi ja bagatelli.
32. Luettele romantiikan säveltäjiä.
 
33. Mikä on lied?
 
34. Luettele Tsaikovskin teoksia.
 
35. Milloin Finlandia on sävelletty?
36. Mitkä Sibeliuksen teokset on nimetty Kalevalan mukaan?
 
37. Mitä eri osa-alueita kuuluu oopperaan?
38. Luettele tunnetuimpia oopperoita.
39. Luettele tunnetuimpia oopperasäveltäjiä.
 
40. Minkä nimisiä taiteen ja musiikin aikakausia 1900-luvulla on ollut?
 
41. Mikä on Piae Cantiones?
42. Miten barokki ja renessanssi näkyivät Suomessa?
43. Milloin Suomessa on pidetty ensimmäiset konsertit?
44. Kuka oli Pacius?
45. Luettele suomalaisia säveltäjiä.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Alkuvuoden kuvioita

Olen potkaissut uuden vuoden oikein tehokkaasti käyntiin. Joululomalla sain viimein tehtyä ison ukuleletilauksen, ja tällä viikolla 18 kpl ukuleleja saapui koululle. Niiden viritys ja sisäänajo oli kyllä melkoinen souvi, koska uudet kielet venyvät ja venyvät ja venyvät... Yhden illan vain viritin ja kiristin, venytin ja viritin. Yllättävän hyvin uket sitten seuraavana päivänä toimivat. Olin varma, että joutuisin joka välitunnilla virittämään ne, mutta virittäminen sujuikin oppituntien aikana hyvin. Kiersin nopean kierroksen luokassa, ja oppilaat saivat sillä aikaa rämpytellä vapaasti.

Tilaamani ukulelet olivat suurimmaksi osaksi Makala-merkkisiä  ja vajaan 40 euron arvoisia. Säästösyistä ostin myös muutaman 20 euron arvoisen Harley Bentonin. Harleyt soivat selvästi huonommin, koska kielet ovat jäykemmät. Toisaalta ne pitivät tässä alkuvaiheessa vireen paremmin, kun Makalan ohuet kielet venyivät loputtomiin... Mielenkiintoista nähdä pidemmän päälle, onko soittimissa eroa. Koululla oli ennestään 4 kpl Renoja ja Mahaloita. 24 ukulelea riittävät opetusryhmilleni hyvin jätti-isoa kutosluokkaa lukuunottamatta.

Bändikerhojen kanssa päästiin myös alkuun. Pää löi kylläkin tyhjää biisi-ideoiden suhteen, joten kierrätän tällä hetkellä vanhoja biisejä. Apinaorkesteria soitellaan nelosten ja vitosten kanssa, Aamun kuiskausta kutosten ja kasin valinnaisryhmän kanssa. Kasin tytöt soittavat myös ihanaa Stina Girsin Anna mun mennä, sekin meillä kierrätyskamaa.